Jälleenrakentajat-logo

Ekologisen jälleenrakennuksen verkosto ja osuuskunta

Blogi

Projektikuulumisia, kestävän yhteiskunnan utopiaa ja tuiki tarpeellisia tarinoita myös jälleenrakennuksen sivupoluilta.

Esteetön yhteisö antaa kaikenlaisille ja kaikenikäisille jäsenilleen mahdollisuuden tulla osaksi yhteisöä ja sen toimintaa.

– Yhteisöllisyys koetaan oman kyselytutkimukseni mukaan yhdessä tekemiseksi ja olemiseksi, kertoo pro gradu -tutkielman aiheesta luonut tamperelainen Riitta Birck.

Yhdessä tekemistä voidaan edesauttaa erilaisin keinoin. Kerrostaloyhtiössä kokoontumisia varten voidaan avata kerhohuone. Yhdessä tekemiseen voidaan myös kannustaa erilaisten viikoittaisten tapaamisten avulla; se voi olla taloyhtiöön perustettu kokkikoulu tai luontoryhmä. Toisia voi innostaa alueen kunnostaminen.

Osallistumista ei voi pakottaa. Kun toinen haluaa olla mukana yhteisöllisissä projekteissa innolla ja joka kerta, voi hänen naapurinsa vierailla vain silloin tällöin. Tämä kaikki on sallittava yhteisön jäsenille, sillä ihmisillä on erilaisia tilanteita, mahdollisuuksia ja aikoja osallistua.

Sosiaalisten maailmojen teoriassa yhteisössä voi amerikkalaisten sosiologien David Unruhin ja Anselm Straussin mukaan olla sisäpiiriläisiä, vakituisia jäseniä, turisteja ja vieraita. Näitä voivat olla esimerkiksi vastuutehtäviin valitut, toiminnallisissa vapaaehtoistehtävissä toimivat, toimintaan osallistujat ja harvakseltaan toimintaan osallistuvat, kertoo asiaa tutkinut Riitta Birck.

Oleellista on, että kaikkien näiden ryhmien välillä on vaihtuvuutta. Jos jäsenet jämähtävät paikoilleen ja yksi vaikuttajaryhmä poistuu yhtälöstä, korttitalo voi kaatua. Kaikkia siis tarvitaan.

Riitta Birck haluaa itse nostaa esiin sen, että jokainen yhteisön jäsen on kunnioituksensa ansainnut, oli hän sitten lapsi tai muistisairas vanhus. Kaikille tulee myös antaa mahdollisuuksia osallistua toimintaan, jolloin he voivat keksiä vinkkejä kokoontumisen aiheisiin tai toimia vaikkapa apulaisvetäjänä kerhossa.

Jokaista on kunnioitettava: oli sitten lapsi, aikuinen tai seniori.  

Hyvin tärkeä sysäys yhteisöllisyydelle on, että jäsenet tervehtivät toisiaan. Tervehtiminen kertoo, että henkilö on näkyvä. Joskus viestintä jatkuu spontaanina keskusteluna, useimmiten toisensa löytävät henkilöt ovat esimerkiksi samassa elämäntilanteessa tai kiinnostuneita samoista asioista. Kun halutaan yhdistää eri-ikäisiä tai -luonteisia ihmisiä, tarvitaan usein avuksi ulkopuolinen henkilö.

– Yhteisöllisyyden auttajan, esimerkiksi yhteisökoordinaattorin rooli on tärkeä. Hän voi organisoida kokoontumisen, jossa kerrotaan talon mahdollisuuksista tai vaikkapa säännöistä, ja jossa voidaan esimerkiksi leikillisten tehtävien kautta tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Hän luo ikään kuin toimintakehän, jonka puitteissa ihmiset voivat jatkaa itse kohtaamisiaan. Yhteisökoordinaattori voi myös olla ”valtuuttaja”. Henkilö, joka innostaa, avustaa ja kannustaa yhteisön jäsentä hänen kehitysideassaan. Rooli on tärkeä, sillä esimerkiksi tiedonvälitys ja ihmisten kontaktointi voi muodostua ongelmaksi, jos ei tiedä mistä aloittaa, kertoo Birck.

Uuden yhteisöllisyyden ideointia Kotipirtin asumisyksikössä.

Juuri tähän tehtävään Jälleenrakentajien Yhteisönrakentajan työkalupakki -palveluhankkeessa pyritään löytämään yhteisötalkkareita. Asumisyhteisön talkkareille tarjotaan tehtävään valmistava koulutus, tukipalvelut sekä järjestetään tarvittavat työvälineet.

Riitta Birck on yhteisökyläkehittäjä, kasvatustieteen maisteri ja yhteisöpedagogi. Hän itse on mukana vuonna 2018 alkaneessa Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä-hankkeessa. Hankkeen rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Hanke kuuluu Elämänote-avustusohjelmaan. Birck toimii yhteisöllisyysasiantuntijana myös Jälleenrakentajien Yhteisönrakentajan työkalupakissa.

Lue lisää Riitta Birckin tutkimuksista Käräjätörmä.fi-verkkosivuilta: www.karajatorma.fi/julkaisut/.